Väsymys.

Miten voin olla koko aika näin hiton väsynyt? Meen joka ilta viimestään 10 nukkuu (täkäläistä aikaa siis), joten ehdin kuitenki nukkumaan sen 8½ tuntia vähintää. Toi koulu ja nää kamalat aamuherätykset varmaan vaan väsyttää mua, nyt on ainaki ihan selvää etten todellakaan oo mikään aamuihminen.

Tänään tosiaan heräsin siin 6:30 ja lähdin polkemaan kouluun bussin sijasta vaiks tuliki vettä, ajattelin ettei se sit iltapäivällä enää satais. Aamulla ku herätyskello soi ni mietin hetken et jäiskö vaan nukkumaan ranskantunnit pois, mut nousin sit kuitenkin ylös. Ja tosiaan ku koululle asti pääsin, tajusin ettei ketään oo missään. Siin kohtaa en tienny pitäiskö itkeä vai nauraa, onneks näin sit yhen tytön mun luokalta joka kerto ettei niit ranskantunteja ole, ettei hänkään tienny. Ja jumankauta kirottiin siin sit yhdes, käytiin leipomost hakees syötävää ja mentii juoruumaa koululle. Iltapäiväl vettä tuli ku saavist ois kaadettu, olin ku uitettu rotta ku pääsin "kotiin". Oli taas niitä hetkiä ku ajokorttia ja sitä omaa sillipurkkia arvostaa enemmän ku mitään..

Se on aika hassuu et täällä törmää melkeen joka päivä kahteen kysymykseen "Miks luet saksaa?" ja "Kui monta lävistyst sul oikee on?". Mua huvittaa se, toisaalt itekki aina kyselin meijän vaihtiksilta et minkä takia ne halus Suomeen. 

Toi koulunkäynti on kuitenki mun mielest edelleen ihan jostain. Mä oikeestaan esitän siellä joskus etten ymmärrä mitään vaiks tosiasias asia olis mul ihan selvä. Ku mua ei vaan jaksa kiinnostaa nyt yhtään mikään koulu, ja protestoin noit aamuherätyksiä vastaan sitä kautta. :D Ens vuodessa ja kirjotuksissa on ihan tarpeeks koulua mulle. Oon ehkä pöntsä, tiedän, enkä hyödy siit yhtää niin paljoo ku jos keskittyisin, mut koska mulla ois oikeesti nyt lomaa jos oisin Suomessa ni perkele..

Törmäsin kans tänään aamulla ootellessa yhteen äijään keneen tutustuin sillon viikko sit tiistaina siellä grillipartyissa. Juttelin siin vaan sen mun luokkalaisen kans ja yhtäkkii tajuun et joku seisoo mun vieres. Hetken tuijottelin siin ennenku tajusin et se äijä oli mun takia tullu siihen, ja ennenku hokasin nii tuli jo et "Anni moi, muistaks sä mua?" :D Hetken aikaa jäätysin ja sit koin valaistuksen. Vaihettii kuulumisii siin vaa. Mut jotenki oli ihana tajuta et tunnen sielt ensinnäki jonkun sellasen joka 1. ei oo mun luokalla ja 2. tunnen jotain muutaki kautta ku koulun. Ja varsinki ku se tyyppi on tosi mukava.

Mut siis nyt täytyy kyl sanoa, et mä oikeesti inhoan koululiikuntaa. Ei oo tarvinnu onneks kotisuomessa kärsiä siitä, ja nyt oon 15 kesästen kanssa siellä. Voiks parempaa täst sit enää toivoa? :D Noh, enää 4x 45min sitä kidutust.. Ja saman verran takana.

Koti-ikävä on HIRVEÄ. Varsinki mun koiran ikävöinti ja Santun ikävöinti ja suomalaisen ruuan ikävöinti ja oman auton ikävöinti. Viel olis 15 yötä täällä, yheksän takana. Toisaalt aika on menny tosi nopeesti ja sit taas toisaalt tuntuu et oon ollu tääl jo ikuisuuden. Onneks mulla on toi Anna tos naapurissa, muuten olis tosi syvält tää homma, jos yksinäni tääl kaiket päivät istuisin.

♥: Anni